Saimme mukavan kutsun saapua nauttimaan illallista Samuil Angelovin ja Quinta Vale D. Marian viinitalon Francisca van Zellerin kanssa Sue Elleniin. On hurmaavan inspiroivaa tutustua uusiin ihmisiin, jotka suhtautuvat intohimolla, mutta turhia tärkeilemättä asiaansa.
Francisca on viinintekijä peräti 15. sukupolvessa! Hänen isänsä Cristianon suku on vanhin portviinien tuottajista ja isä itse on ollut vuosikymmeniä Portugalin Douron alueen tunnetuimpia viinikasvoja. Cristiano otti vuonna 1996 haltuun Franciscan äidin, Joana Lemosin, suvulla olleet tilukset ja he ryhtyivät tuottamaan siellä viinejä alueen rypälekantaa ja perinteisiä menetelmiä vaalien. Erityistä on vanhoista rypäleistä huolehtiminen, tilalla on yli 80-vuotiaitakin köynnöksiä. Quinta Vale D. Maria on pieni tuottaja, mutta sitäkin arvostetumpi. Talon viinejä on ollut maailman Top100-listalla ja niitä on palkittu Portugalin parhaina. Viinejä viljellään kuvankauniissa paikassa kolmen eri laakson syleilyssä. Isän tyttö Francisca kertoi aina tienneensä, että hän liittyy yhdeksi silmukaksi viinintekijöiden ketjuun. Hän toimii nyt brand managerina Quinta Vale D. Marialle ja myös koko alueen lähettiläänä. Oli etuoikeus saada tutustua viinintekijään, josta hehkui rakkaus ja ylpeys koko alueen viiniosaamista kohtaan.
Douro on erityisesti portviineistään tunnettu alue pohjois-Portugalissa. Viime vuosina alueen merkitys muiden viinien tuottajana on kasvanut ja myös arvostus niitä kohtaan on, täysin aiheesta, noussut kohisten. Douron laakso on Unescon maailmanperintökohde, alueella on viljelty viiniä yli 2000 vuoden ajan. Aluetta kuvaillaan kenties maailman kauneimmaksi viininviljelyalueeksi – meidän bucketlistillä on todellakin vierailu sinne! Dourosta on muodostunut meille punaviinien kyljessä liki laatutakuun merkki ja Franciscaa kuunnellessa kirkastui myös yksi syy: alueen tuottajat ovat melko pieniä ja erittäin intohimoisia, laatua todella vaalitaan. Erityisen vaikutuksen teki viljelijöiden “Douro-spirit”, he eivät kilpaile, vaan sparraavat toisiaan. Yksi esimerkki on yhteinen markkinointibrändi Douro Boys, jolla Cristiano ja neljä muuta viljelijää ovat yli viidentoista vuoden ajan tehnyt intohimoista työtä alueen viinien tunnettuuden eteen. Franciscasta välittyi myös valoisa usko tulevaan – hyvä työ kantaa, ja viljelijät ovat tottuneet halki vuosisatojen erilaisiin muutoksiin, joten asenne on, että mistä vain selvitään.
Samuil Angelov on yksi Suomen huippusommeliereista ja ravintoloitsija Dining.fi-valikoiman eli Murun, Pastiksen, Sue Ellenin ja Ultiman takana. Muru myös tuo maahan viinejä, joita löytää Alkonkin valikoimista. Paikalla illassa oli myös Susana Barbosa Aveledalta, jota osa Quinta Vale D. Maria on pari vuotta ollut.
Saimme nauttia illallisen aikana laajan kattauksen laadukkaita, aromikkaita ja täyteläisiä punaviinejä. Alkupalojen kanssa maisteltiin myös kahta valkoviiniä. Oli hauska, kun Francisca näytti illallisen lomassa kännykästä kuvia ja videoita viinin polkemisesta. Traditioon liittyy erilaisia lauluja ja pelejä. Läpi illan viinejä maistellessa oli jotenkin erityinen tuntu, kun vieressä oli ihka-aito tekijä niiden takaa!
Punaviineistä yksi lemppari oli täyteläinen ja tamminen Alkostakin löytyvä “kolmen laakson viini” VVV Valleys Tinto, joka sopi ihanasti tomaattisen herkun kanssa. Tomaatti ei ole maailman helpoin yhdisteltävä, mutta tässä makuparissa hapokkuus ja hilloisuus toimivat upeasti yhteen. Alkosta saatavan valikoiman kruununjalokivi on Douro Tinto 2015, täyteläinen paketti, jonka hinta noin 65 € on yllättäen samaa luokkaa kuin Portugalissa! Monesta eri rypäleestä tehty sekoiteviini on todellinen tuottajansa kuva.
Pääruokana me kasvispainokset saimme ihanaa sienivohvelia vuohenjuuston ja lehtikaalin kera. Sue Ellenin savuisat aromit toivat sieniin upean syvyyden ja kokonaisuus toimi luonteikkaiden punaviinien kanssa täydellisesti. Kyseinen annos näyttää löytyvän vakilistaltakin, lämpimät suosittelut.
Jälkkärin kanssa nautimme Quinta Vale D. Marian portviinejä, jotka olivat myös erinomaisia. Niiden suutuntuma ei ollut överimakea, vaan hapokkuus tasapainotti sitä mukavasti. Myös portviiniä saa Alkosta, nyt hyllyssä on Late Bottled Vintage Port 2013 ja vuosi 2014 tulee heti pullotuksen jälkeen.. Francisca kertoi, että he haluavat myös portviineissä maistuvan kunkin vuoden luonteen, joten viinejä ei sekoiteta, vaan ne pullotetaan vuosi kerrallaan.
Mutta sitten se illan loppuhuipennus! Francisca oli tuonut mukanaan maistiaispullon vuoden 1969 (!!) tawnya! Samuil tuo maahan muutaman pullon ko. spessua herkkua, jota on tallessa vain tynnyrillinen. Alkon hinnaksi tulee asettumaan 400-500 €, mutta kylläpä olisi vaikkapa upea kimppalahja tuon vuosikerran viisikymppiselle! Juoman tuoksu oli huumaavan upea, pähkinäinen ja mantelinen, taustanaan umamia. Myös maku oli täynnä aromeita. Tämä on yksi sellainen juoma, joka jää tiukasti aistimuistoihin. Kiitos unohtumattomasta illasta sekä isännälle, emännälle että pöytäseurueelle!
